MÄÄRITELMÄ
Epoksihartsi on kaksikomponenttinen kertamuovautuva nestemäinen polymeeri. ”Teknisten” määritelmien lisäksi epoksihartsi on neste, joka alkaa kovettua ja muuttuu kiinteäksi, kun se altistuu vähintään 10–15 °C:n lämpötilalle. Tässä muutama ”perusasia” niille, jotka käyttävät tuotetta
ensimmäistä kertaa.
MITEN HARTSI ANNOSTELLAAN?
Koska kyseessä on kaksikomponenttinen tuote, käytössäsi on 2 pulloa: toisessa on hartsi ”A” ja toisessa kovete ”B”. Tarvitset elektronisen vaa’an grammojen punnitsemiseen sekä astian, jossa sekoitat komponentit A ja B keskenään.
1. Kaada astiaan tietty määrä A:ta ja yritä saada pyöreä grammamäärä (esimerkiksi 200 g). Näin on helpompi laskea tarvittava määrä kovetetta eli komponenttia B, joka sinun on lisättävä
saadaksesi seoksesta onnistuneen.
2. Jokaisen pullon kyljessä on ilmoitettu sekoitussuhde.
Otetaan esimerkiksi suhde 100A:60B.
Aiemmin punnitut A:n grammat (200 g) kerrotaan luvulla 60 ja jaetaan luvulla 100, jolloin saadaan lisättävän B:n määrä grammoina.
Käytännön esimerkki (suhde 100:60): 40 g komponenttia A. Kuinka paljon komponenttia B
pitäisi lisätä?
Ratkaisu: 40/100 = 0,40 → 0,40×60 = 24. B:tä tarvitaan siis 24 g.
Tätä kaavaa voi käyttää mille tahansa sekoitussuhteelle, esimerkiksi 100:50, 100:30 jne.
MITEN HARTSI VALMISTELLAAN?
Kun molemmat komponentit on valmisteltu ja A ja B kaadettu astiaan, hartsia on sekoitettava vähintään 2–3 minuuttia (sekoita vaihtaen suuntaa säännöllisesti ja kaavi erityisesti astian reunat huolellisesti). Tämä vaihe on ratkaiseva: jos seosta ei sekoiteta oikein, se ei ole molekyylitasolla homogeenista, hartsi ei kovetu lainkaan tai kovettuu vain osittain, ja se on paikoin samea.
KUINKA KOVAKSI HARTSI KOVETTUU?
Hartsin kovuus riippuu koostumuksesta, lepoajasta ja kovettumislämpötilasta. Lisäksi hartsin mekaaninen lujuus kasvaa vielä 4–5 päivää levityksen jälkeen. 24 tunnin kuluttua se voi siis vaikuttaa yhä pehmeältä, mutta seuraavina päivinä se jatkaa kovettumista ja muuttuu ”kovan” muovin kaltaiseksi (vertailun vuoksi vaikkapa ”akryylilasin tapaiseksi”).
KUINKA NOPEASTI EPOKSIHARTSI KOVETTUU?
VOIKO KOVETTUMISTA NOPEUTTAA?
Kemiallisten reaktioiden nopeuteen vaikuttaa työskentelytilan lämpötila. Matala lämpötila hidastaa kemiallista reaktiota ja voi estää hartsin kovettumisen. Korkea lämpötila puolestaan voi nopeuttaa reaktiota.
Koska kyseessä on ”LÄMPÖÄ KOVETTUVA” polymeeri, mitä enemmän se altistuu lämmölle, sitä nopeammin se kovettuu. Yleensä jokaista 10 °C:n lämpötilan nousua kohden kovettumisaika puolittuu. Esimerkki: 20 °C – 3 h 00 min, 30 °C – 1 h 30 min, 40 °C – 0 h 45 min.
Kovettumisen nopeuttamiseksi riittää siis, että pidät A:n ja B:n seoksen
lämmönlähteen lähellä (vaikka tavallisen patterin). Huomaa kuitenkin:
älä lämmitä yli 1 cm paksua hartsikerrosta. Hartsi voi nimittäin lämmetä liikaa massavaikutuksen vuoksi (selitys
alla).
”MASSAVAIKUTUS”.
Termi tarkoittaa eksotermistä ilmiötä (eli lämmön vapautumista), joka syntyy, kun hartsi valetaan paksuina kerroksina (yli 1 cm).
- A:n molekyylit vapauttavat sitoutuessaan B:n molekyyleihin lämpöä, joka haihtuu heti, jos kerros on ohut. Jos taas valukerros on yli 1 cm paksu, lämpö poistuu hitaammin, ja hartsi alkaa kuumentua. Tämä lämpeneminen nopeuttaa reaktiota entisestään, mikä nostaa lämpötilaa vielä enemmän. Tästä syystä on vältettävä suurten hartsimäärien valamista kerralla, jotta hartsi ei ”kypsy” liikaa (jolloin siihen syntyy halkeamia ja kuplia ja se tummuu).
KELTAISTUUKO HARTSI?
Kaikki hartsit (myös UV-suodattimilla vahvistetut) alkavat ennemmin tai myöhemmin muuttaa väriään ja saavat kellertävän, meripihkan sävyn, jos ne altistuvat auringonvalolle.
Se voi kestää muutamasta viikosta useisiin vuosiin sen mukaan,
kuinka paljon hartsi altistuu auringolle (ulkona se keltaistuu yleensä nopeammin), kuinka paksu hartsikerros on (mitä paksumpi hartsi, sitä aiemmin kellertävä sävy ilmestyy) ja millaista väriainetta on käytetty.
Jos hartsi on esimerkiksi värjätty ”voimakkaalla” värillä, kuten punaisella tai mustalla, keltaistuminen ei näy, mutta jos se on valkoinen tai vaaleanpunainen, se näkyy jo varhain. Hartseille on yleensä ominaista vähäinen keltaistuminen, joten niitä voi käyttää sellaisten esineiden valmistamiseen, joiden väri ei saa muuttua useaan vuoteen, kunhan niitä säilytetään sisätiloissa, kuten tauluihin, pöytiin tai koruihin.
MITEN POISTAA PINNAN SAMEUS TAI PIENET
AALTOILUT, JOTKA SYNTYVÄT HETI KOVETTUMISEN JÄLKEEN?
Nämä pinnan samentumat (etenkin kylmällä säällä) johtuvat ympäristön kosteudesta, joka muodostaa hartsin pinnalle kalvon. Kosteus on epoksihartsin vihollinen. Jos ilmankosteus on korkea (sateinen tai utuinen sää), hartsin komponentit voivat reagoida ilman kosteuden kanssa. Tämä ei heikennä hartsin lujuutta, mutta se voi aiheuttaa valkeahkon, esteettisesti epämiellyttävän harson muodostumisen (karbamaatioilmiö).
Alussa sitä on vaikea nähdä, mutta kovettuessa pinnalle voi ilmestyä samentuneita jälkiä ja joissakin tapauksissa jopa aaltoileva kalvo. Ilmiön välttämiseksi on noudatettava useita sääntöjä:
1) Työskentele tilassa, jossa kosteus on alhainen (kuivata tai lämmitä tila, jossa työskentelet hartsin kanssa).
2) Lämmitä molempia komponentteja erikseen ennen niiden sekoittamista (esimerkiksi pitämällä niitä patterin päällä).
3) Sekoita hartsi kovettimen kanssa ja levitä se vasta, kun se alkaa lämmetä (jolloin reaktio alkaa vielä astiassa). Tämä vaihe on erittäin tärkeä, mutta vaatii hieman
tarkkaavaisuutta. Hartsi (valmistetun määrän mukaan, massavaikutuksen vuoksi) saattaa nimittäin tarvita kymmenkunta minuuttia ennen kuin se alkaa lämmetä.
Sitä on tarkkailtava 5 minuutin välein, ja heti kun se saavuttaa 40 °C (hieman kättä lämpimämpi), sen voi levittää. Näin osa molekyyleistä on jo reagoinut, eikä hartsi ole enää yhtä herkkä ympäristön kosteudelle. Älä kuitenkaan odota valamisen kanssa liian kauan, muuten hartsi voi kovettua astiaan! Hyvä nyrkkisääntö on, ettei hartsia levitetä illalla tai sateella (koska kosteus nousee). Älä levitä sitä alustoille, joissa on vielä kosteutta, kuten tuoreelle betonille tai kuivaamattomalle puulle.
MITEN HARTSI KIILLOTETAAN JA SAADAAN KIILTÄVÄKSI?
Menetelmiä on useita. Kaikki riippuu kiillotettavan pinnan koosta ja tasaisuudesta: mitä suurempi (tai epätasaisempi, kuten korun tai miniatyyrin) pinta on, sitä parempi on käyttää lakkaa.
Ihanteellinen on kirkas polyuretaanisuihke, jota käytetään
huonekalujen lakkaukseen. Jos sitä ei ole saatavilla (helposti löydettävänä vaihtoehtona), voit käyttää rautakaupoista saatavaa kirkasta akryylilakkasuihketta. Joka tapauksessa hyvään lopputulokseen tarvitaan vähintään 2–3 suihkekerrosta.
Parhaan esteettisen lopputuloksen takaava menetelmä on käsin tehtävä kiillotus hiekkapaperilla (aina 1500-karkeuteen asti), minkä jälkeen viimeistellään perinteisellä kiillotuksella (eli kiillotustahnalla), jota käytetään auton ajovalojen muovien kiillottamiseen. Tekniikka vaatii kuitenkin kokemusta ja epäkeskohiomakoneen, muuten pintaan jää aina naarmuja ja epätasaisuuksia.
Suositellaan vain ammattilaisille, joilla on asianmukaiset välineet, ja esineisiin, jotka eivät ole liian suuria ja ovat melko tasaisia.
Toinen menetelmä on levittää pinnalle epoksihartsiviimeistely (pensselillä tai valamalla sen jälkeen, kun pinta on hiottu 400-karkeuden hiekkapaperilla). Suosituksena on odottaa, että hartsi muuttuu sitkeämmäksi (antamalla sen levätä astiassa valmistuksen jälkeen), kunnes sen koostumus muistuttaa enemmän ”hunajaa”. Tässä vaiheessa sen voi alkaa levittää pensselillä (tai valamalla, jos tavoitteena on peilipinta).
.
MITEN HARTSIN ILMAKUPLAT POISTETAAN?
Kuplien poistamiseen 100-prosenttisesti tarvitaan kaasunpoistolaitteet, mutta on silti mahdollista käyttää muutamia kikkoja, jotka auttavat vähentämään kuplien määrää töissäsi.
1) Sekoita hartsia pidempään, mutta varovaisemmin.
2) Kun valat hartsia, yritä olla antamatta sen pudota ylhäältä, vaan kaada se mahdollisimman lähelle pintaa.
3) Kun hartsi on sekoitettu, anna sen levätä muutaman minuutin, jotta ilmakuplat nousevat pintaan.
4) Kun hartsi on valettu, kuljeta pinnan yli lämmönlähdettä (kuumailmapuhallin tai liekki, EI hiustenkuivaajaa), jotta pinnan kuplat puhkeavat.
VOIKO KOVETTUNUTTA HARTSIA HIOA, LEIKATA TAI PORATA?
Ehdottomasti. Kun hartsi on kovettunut kunnolla (24–48 h kovettumislämpötilasta riippuen), se käyttäytyy kuten tavallinen kova muovi.
MILLAISILLA TUOTTEILLA HARTSI VÄRJÄTÄÄN?
Teknisesti millä tahansa väriaineella, myös jauheilla, maa-pigmenteillä ja metallipigmenteillä. Niin kauan kuin väriaineet ovat ”kuivia” (esimerkiksi jauheita tai hiekkaa), ongelmia ei ole (edellyttäen, että ne ovat täysin kuivia).
Jos sen sijaan haluat lisätä värejä, kuten tahnoja tai nesteitä, varmista, että ne sopivat epoksihartseille. Jos ne eivät sovellu (esimerkiksi kuorrutteet tai värikynät), voit lisätä vain muutaman pisaran, sillä liiallinen annostus voi heikentää hartsin kovettumista ja läpikuultavuutta (esimerkiksi tekemällä siitä pehmeämpää tai tahmaisempaa).
YHTEENVETO: KOLME KULTAISTA SÄÄNTÖÄ
Kaikkia neuvoja on melko vaikea muistaa, joten aloittelijoille suositellaan keskittymistä kolmeen keskeiseen asiaan:
1) Oikea annostelu ja sekoitus elektronisella vaa’alla ja sekoitus vähintään 2 minuuttia.
2) Levitys vähintään 20 °C:n lämpötilassa ja kosteita levitysolosuhteita (tai alustoja) välttäen (jos et ole varma kosteudesta, anna hartsin lämmetä ennen valamista, kuten oppaan alussa kuvataan).
3) Käytä kuumailmapuhallinta tai liekkiä hartsin pinnalle muodostuvien ilmakuplien poistamiseen.
